MAKEANHIMO (JA IMETYS)


Oikeastaan vähän jopa nolottaa kirjoittaa tästä, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että haluan jakaa tämänkin kanssanne. Uskon, että teidän lukiojoiden joukosta löytyy useampikin, joka kärsii samasta vaivasta, nimittäin järjettömästä makeanhimosta.

Olen aina ollut erittäin perso makealle ja olen pitänyt useampiakin herkuttomia kausia elämäni aikana aina kuitenkin palaten karkkipussien ja suklaalevyjen ääreen. Pisin aika jolloin olen ihan todella saanut kontrolloitua makeanhimoani on ollut, kun karppasin vuoden päivät noin neljä vuotta sitten. Silloin makeaa ei ihan oikeasti tehnyt mieli, mutta jotenkin salakavalasti pikkuhiljaa aloin lisäämään hiilaripäiviä viikkoihin ja niinpä herkut alkoivat taas maistua liian hyvältä.

Ennen raskautta sain aika hyvin pidettyä makean syönnin aisoissa niin, että se ajoittui vain viikonlopuille. Raskausaikana herkuttelu lipsahti viikollekin ja  jopa useampaan päivään.

Nyt vauvan synnyttyä ja imetyksen alettua makeanhimo on räjähtänyt käsiin. Kun pahin verensokerin romahdus ja väsymys päivällä iskee, on saatava sokeria. Sama pätee illalla myöhään, kun vielä kukun vauvan kanssa hereillä muiden nukkuessa. 

Kun ainoa makea mitä kaapista löytyy on mansikkahillo, käy se oikein hyvin taltuttamaan pahimpaa sokerihimoa paahtoleivän päällä. Ja yksi päivä makeanhimoissani kolusin kaappeja löytäen sieltä kovettuneita vaahtokarkeja ja puoliksi syödyn Snickers-patukan, jonka parasta ennen päiväys oli mennyt heinäkuussa. Arvatkaa jätinkö syömättä? NO EN!

Reilut 10 raskauskiloa putosivat nopeasti synnytyksen jälkeen. Vielä olisi muutama kilo karistettavana. En jaksa panikoida makeansyönnistä tai painonpudotuksesta. Tämän elämäntilanteen keskellä suon herkuttelun itselleni, mutta voisin sitä edes vähäsen kohtuullistaa;P.

Hyviä vinkkejä sokerihimon taltuttamiseen otetaan vastaan:). 


6 kommenttia

  1. Haa, onneksi en ole ainoa. Ennen raskautta en juurikaan syönyt makeaa.
    Raskaana kuitenkin tuli suklaata ja jätskiä vähän tavallista enemmän nautittua,
    ei silloinkaan toki älyttömästi. Mutta nyt kun imettää ja olisi hirveä nälkä, niin
    juurikin ne kovettuneet vaahtokarkit on aika jees! :D Kun ei ehdi muutakaan suuhunsa napata.
    Valehtelematta ne ovat alkaneet maistua kuivina ja kovina aika hyviltä jopa...

    yhtakuinkolme.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihmeen hyviä ne on kovina ja kuivinakin :D. Muistan esikoisen ollessa vauva eläneeni pelkillä herkuilla.

      Poista
  2. Tutulta kuulostaa! Vaikka muuten noudatankin melko kuuliaisesti yhtä karkkipäivää/viikko, niin aina raskaus- ja imetysaikana tilanne riistäytyy käsistä. Koetankin juuri parhaillaan palata takaisin ruotuun, sillä onhan tuo vauvakin jo yhdeksän kuukautta. Siitä voikin sitten jo laskea yhteen aika monta kuukautta kun makeaa on tullut syötyä lähes joka päivä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kumma miten se suklaalevy huutaa sun nimeä kaapissa ja anopin tuomat viinerit pöydällä. Jos ihan vähän vaan maistan ja kas kummaa menikin koko levy. :D

      Poista
  3. Kovettuneet vaahtokarkit on hyviä! Vanhentunut suklaa taas - no ei niin ;)

    Mulla on kyllä sama dilemma, ei sovi ostaa kotiin mitään tai katoaa heti suuhun. Mut nyt ei tule kahviteltua kuin ennen sitä karppausvuotta, niin jää sentään ne pullat ja leivokset väliin. Ja mä ajattelin et ensi vuonna on sopiva hetki yrittää irrottautua liiasta sokerista. Tuli keväällä Yleltä katsottua dokkari, jossa kerrottiin sokerin vaaroista ja se vähän herätteli. Silloin löysin punnitse ja säästä kaupasta sellaisen kahvinmakuisen raakapatukan ja sen sekä honey i'm nuts -patukoilla tuli silloin korvattua se pahin riippuvuusvaihe. Heidin kanssa käytiin Porvoossa Brunbergillä ja mä olin silloin jo ihan tottunut sokerittomiin herkkuihin, niin ostin kotiin niiden sokeritonta riisisuklaata (jonka kaikki muut maistajat sylki pois...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tässä ennen joula on aika tuskaa yrittää olla ilman sokeria. Onneksi en ole töissä, koska siellä sitä suklaata vasta olisikin niinkuin aina ennen joulua.
      Aika hyvin olen nyt saanut tsempattua itseäni. Viikonloppuna söin toki karkkia, mutta nyt ollaan taas jo torstaissa ja olen syönyt vasta yhden pienen viinerin.
      Pähkinä-rusinasekoitus on aika hyvä makeanhimoon, mutta onhan toki niissä rsinoissakin sokeria.

      Poista