JOULU

Vietimme joulua kotonamme vanhempieni, veljeni perheen ja siskoni kanssa. Oli ihanaa viettää aikaa läheisten kanssa, syödä hyvin ja nähdä lasten ilo lahjoja avatessa. Typyn ensimmäinen joulu ja ensimmäinen joulu nelihenkisenä perheenä. Mutta mutta kurkistus kiiltokuvan toiselle puolelle näyttääkin, että kaiken hössötyksen jälkeen takki on aivan tyhjä. Arvioin ehkä voimavarani väärin ja haukkasin liian suuren palasen jouluvalmistelujen kanssa. Vaikka jaoimme ruokien valmistamisen äitini ja veljeni vaimon kanssa, asetin oman rimani liian korkealle vauva-arjen keskellä. Sitä haluaisi olla hyväntuulinen supermutsi lihapatojen äärellä puhtautta kiiltävässä kodissa, mutta sitten sitä huomaakin olevansa pinna kireällä oleva paskamutsi niiden saakelin omaan itseen kohdistuvien vaatimusten keskellä. Josko tästä nyt olisin taas oppinut jotain. Edes hieman armollisuutta omaa itseäni kohtaan.

Tänään mies katsoi parhaakseen kehoittaa minua lepäämään ja jättämään juoksulenkin väliin. Kerrankin tottelin;) ja vajosin hetkeksi sohvan pohjalle. Sain ehkä ripauksen voimiani takaisin ja vähän jo hymyilyttikin.

Ei minun pitänyt kääntää teille lukijoille kiiltokuvan toista puolta, mutta hups se tapahtui jotenkin niin luonnostaan. Onko siellä ketään muuta, joka ylitti voimavaransa jouluvalmisteluissa?

Kuvissa aaton tunnelmia..


















JOLURAUHAA

On aika rauhoittua Joulun viettoon, siispä toivotan teille kaikille 
ihanaa ja rauhallista Joulua!






VIIMEHETKEN FIMOILUT

Poju on innokas fimomassasta askartelija ja halusi jouluvalmistelujen keskellä alkaa muovailemaan. Itsekin maltoin istua alas ja keskittyä muokkaamaan massaa. Aika kivoja juttuja saimme aikaiseksi. Näistä tuli lopulta oikein hyvät viimehetken joululahjat.





JOULU ON JO OVELLA

Joulukuusi on tuotu sisään ja koristeltu. Hyasinttien kukat ovat auenneet ja saaristolaisleivät on otettu uunista ulos. Viimehetken lahja-askartelut Pojun kanssa ovat melkein valmiina. Jos oikein tarkkaan kuulostelee, voi tuntea aavistuksen kadoksissa ollutta joulufiilistä. Vielä on paljon tehtävää ja aika käy vähiin. Lahjoja paketoin varmaankin ensiyönä, kun perheen pienin on saatu untenmaille. Ehkä nautin jopa mukillisen lämmintä glögiä. Joulu tulee, vaikkei kaikki olisikaan valmista. Pieni stressin poikanen koittaa hiipiä häiriköimään levollista mieltäni.











LÄMPIMÄMPÄÄ JOULUA: JOULULAHJAT PÄIVÄKODIN TÄDEILLE


Meillä on ollut tapana muistaa Pojun hoitajia pienellä lahjalla sekä keväisin että jouluisin. Mielestäni lahjan antaminen on vähintä miten voimme osoittaa kiitollisuutta heidän tekemästään upeasta työstä lapsemme kanssa. Kyse ei suinkaan ole suuren suurista lahjoista, vaan ennemminkin mennään ajatus on tärkein-teemalla. Yhtenä keväänä annoimme keksiainekset purkissa kun taas yhtenä jouluna hoitajat saivat punaviinipullot.

Tällä kerralla innostuin tekemään jouluista rocky roadia. Käärin herkkupalat pahvilautasella sellofaaniin ja mukaan sujautin lisäksi Marimekon kivan näköiset servettipaketit. Piparminttukepit ja kuusen havut vielä koristeiksi ja lahjat ovat valmiit. 


JOULUINEN ROCKY ROAD

200-250 g Fazerin sinistä
200 g valkosuklaata
100 g Taloussuklaata
noin 10 piparkakkua
100 g kuivattuja karpaloja


 Murenna piparit ja leikkaa karpalot pienemmiksi.
Sulata suklaat yksitellen ja kaada kerroksittain esimerkiksi leivinpaperilla päällystetylle lautaselle. Laita suklaakerrosten väliin piparin muruja ja karpaloita. Jäähdytä jääkaapissa vähintään tunti. Leikkaa veitsellä palasiksi.

Tuli muuten tosi makeita:P!






Tämä postaus on osa Lumoblogien #lumohaastetta, jossa on kuukausittain vaihtuvat teemat. 
Joulukuun #lumohaasteen saatesanoina ovat "Lämpimämpää joulua". Joulukuussa emme vedä villasukkia vain omiin jalkoihin, vaan haastamme jokaisen tekemään jotain hyvää joka tuo iloa toiselle ja lämmittää yhtä lailla niin saajan kuin antajansakin mieltä. 
Sinäkin voit osallistua linkkaamalla teemaan sopivan blogipostauksesi Lumojen Facebook-sivulle tämän kuvan alle tai jättämällä sinne muuten vaan omia ajatuksia auttamisesta.

NOPEAT JOULUKORTIT


Ensin ajattelin, että tänä vuonna en jaksa vaivata päätäni joulukorttien lähettämisellä, kuten en viime vuonnakaan. Mutta joku ihmeen hinku minulla oli kuitenkin niitä alkaa toteuttamaan. Ihan niin kuin kädet eivät olisi muutenkin jo aivan täynnä hommaa.


Nämä kortit eivät lopulta paljoakaan aikaa tai vaivaa vaatineet. Tyylilleni uskollisena korteista tuli jälleen yksinkertaisia ja mustavalkoisia. Ostin valmiita valkoisia korttipohjia. Pari mustaa löytyi ennalta kaapista. Ennalta löytyivät myös akryylimaalit ja kirjainleimasimet. Vaikein homma taitaa olla saada kortit vielä postiin ajallaan. Muistakaa siis, että maanantaina 14.12. on viimeinen päivä postittaa joulukortit kotimaassa halvemmalla postimaksulla.




JOULUPIPARIT


Tein ensimmäistä kertaa ihan itse piparkakkutaikinan Paraisten piparkakku-reseptillä, jolla äitinikin on aina mielettömän hyvät piparit leiponut. Eilen oli leivonnan aika ja olin ajatellut Pojun olevan innoissaan apuna muottien painelussa, mutta niinhän siinä kävi, että Poju kauli taikinan tiukasti kiinni kaulimeensa, kyllästyi ja pakeni Pleikkarin pariin. Minä sitten yritin nauttia leipomisesta yksikseni Typyn nukkuessa päiväuniaan.


PARAISTEN PIPARKAKUT

1 1/2 dl siirappia 
2 1/3 dl sokeria 
250 g voita 
2 tl kanelia 
2 tl inkivääriä 
2 tl neilikkaa 
1 rkl pomeranssinkuorta 
2 munaa 
3 tl soodaa 
8 dl vehnäjauhoja

Kiehauta siirappi ja mausteet kattilassa. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jäähtynyt siirappimausteseos joukkoon. Lisää munat voimakkaasti vatkaten. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää muiden ainesten sekaan. Laita taikina kylmään ja leivo piparit seuraavana päivänä. Paista 200 asteessa noin 5-7 minuuttia. 




Kyllä niistä tuli niin hyviä kuin muistin ja kotiin saatiin ihanan jouluinen tuoksu.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

KASTELAHJAT





Typy sai parin viikon takaisissa ristiäisissä aivan ihania lahjoja. Kokosin lahjat kuvaan, josko joku teistä lukijoista kaipaa lahjavinkkejä tuleviin ristiäisiin tai nimiäisiin. Kuvan laatu on surkea, kun valoa ei ole edes päivisin riittävästi.

Moneyphant Säästölipas on ehdottomasti skandinaavisen designin ystävän (kuten minun:)) mieleen. Pinkit First star Converset on ihan ylisöpöt. American Apparelin musta-valkoraidallinen body on ihana lahja sekä tytölle että pojalle. Perinteinen kummilusikka, säästölipas ja ensialbumi ovat aina varmoja lahjavalintoja. Typyn saama kummilusikka on matkannut meille Kolumbiasta saakka. Kuvasta puuttuu satukirja, jonka Poju halusi ottaa iltasatuhetkiin.

Postaus sis. mainoslinkkejä.

KYNTTELIKKÖ TIILISKIVESTÄ

Sain jostakin idean antaa tiiliskivelle uuden käyttötarkoituksen kynttelikkönä. Juuri sopiva tiiliskivi löytyi vanhempieni varastosta, kun isältäni vähän kyselin. Aluksi ajattelin punatiiltä, mutta isän kantaessa tämän yksilön näytille, totesin sen olevan paljon parempi kuin punainen. Juuri tällaisena pelkkänä, ilman mitään ihmeempiä lisukkeita. 







Toimisi hyvin adventtikynttelikkönäkin neljällä kynttilällä.

Mitäs pidätte?

Niin ja oikein hyvää Itsenäisyyspäivää ja toista adventtia teille kaikille! 

RISTIÄISET

Kerroin jo viime postauksessa ristiäisten jälkeisestä väsymyksestä ja nyt on viimein aika paneutua itse ristiäisiin.

Vietimme Typyn ristiäisiä kotonamme viikko sitten lauantaina. Tilaisuus alkoi vasta kello 15, joten Typy ehti ottaa kunnon päikkärit ennen "koitosta". Itselle meinasi tulla lievä kiireen tunne kattauksen ja muun säätämisen kanssa. Onneksi äiti ja mies olivat apuna. Kaikki sujui lopulta loistavasti, vaikka itseltä juhla meni jotenkin ihmeellisesti vähän ohi. Siinä vaiheessa, kun vieraat alkoivat lähteä, tuli olo, että "ai siinäkö se nyt oli?". Pääasia, että homma on nyt ohi ja tytöllä nimi ja pahimmasta juhlan jälkeisestä väsymyksestä selvitty.

















Juhlan väriteemana oli valkoinen, kulta ja vähän pinkkiä. Tarjolla oli kinkkuvoileipäkakku, Kinuskikissan ohjeella tehty tomaatti-mozzarellapiirakka, lime ja valkosuklaa täytteisiä macaron-leivoksia, vaahtokarkkeja, täytekakku ja suklaakeksejä. Itse tein tarjoiluista ainoastaan tomaatti-mozzarellapiirakat, eikä rahkeet enempään olisi riittäneetkään. Mielettömän hyvät kakut teki äitini työkaveri ja macaron-leivokset tilasin leipomosta. Kakkutukun suklaakeksit tilattiin Pojun päiväkodin kautta ja vaahtokarkit nappasin ostoskärryyn luonnollisesti kaupan hyllyltä.

Ajattelin aluksi, että tarjottavaa on liian vähän, mutta koska kaikkea jäi vielä vähän ylikin, taisi määrä olla juuri sopiva.







Kiitos vielä kaikille kanssamme juhlineille! Erityiskiitos ihanille kummeille sekä äidilleni ja veljeni vaimolle suuresta avusta sekä siskolleni kastetilaisuuden valokuvaamisesta!


Week ago we spent our daughter's christenings. Special thanks to all the lovely godparents!