OMENAPUUN KUKKIA

Takuuvarmasti tähän aikaan vuodesta moni käy leikkaamassa omenapuusta oksia maljakkoon. Omenapuut kukkivat tällä hetkellä ihan huikean kauniina ja pysähdynkin monta kertaa päivässä niitä ihastelemaan omalla pihalla ja missä liikunkin. Keväällä ja kesällä on ihan parasta kerätä oman puutarhan kukkia ja kasveja maljakkoon, ja vieläpä ihan ilmaiseksi. Myös ihan luonnosta löytyy vaikka mitä maljakkoon sopivaa. 

Minulla on tänään harvinaislaatuinen päivä tiedossa, kun saan vieraaksi kaksi ystävääni monien vuosien takaa. Ihan jännittää, kun viime tapaamisesta taitaa olla lähes kymmenen vuotta aikaa. Olen ihan varma, että liikutukselta ei tulla välttymään, kun ystäväni kaartavat lapsineen pihaamme. Ne hormonit;).

Pidemmittä puheitta aurinkoa viikonloppuunne!


Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.

HINT OF PINK

Jotakin outoa on päässyt tapahtumaan. Ehkä olen vain höyrähtänyt tullessani tyttölapsen äidiksi, vai mikä kumma minua vaivaa? Olen alkanut tykkäämään vaaleanpunaisesta. Kyllä, näin on tapahtunut minulle, joka vannoin, etten tyttölastani vaaleanpunaisiin pue. Ja nyt vaaleanpunainen on hiipinyt kodin sisustukseen asti. Apua! Huomautattehan, jos alkaa mennä ihan yltiöhempeilyksi, eli totaalisen överiksi:D!?

Löysin tämän Design Letters-keittiöpyyhkeen kolmella eurolla Marburgilaisen sisustusliikkeen poistopöydästä taannoiselta Saksanmatkalta (, josta pyrin myös vielä kertomaan enemmän).

Vaaleanpunainen pilottitakki oli must have-hankinta Typylle Lindexistä ja Converset ovat ristiäislahja.

Äitienpäivänä minua muistettiin pionilla. (Vinkkasin, että pinkki ois kiva:D.)

Tämän tarjottimen löysin Tigerista. Paketissa oli myös kivan värinen pienempi hailukan vihreä tarjotin.

Tilasin tämän Space Stairways-posterin No Home Without You -blogia pitävän Kaisan Kaunis Decoration -verkkokaupan loppuunmyynnistä. 


Ihan kaikki vaaleanpunaisen sävyt eivät kuitenkaan minua miellytä varsinkaan sisustuksessa, joku roti sentään:D. Eniten minua kiehtoo vähän likaisen vaaleanpunainen, vanha roosa ja korallin sävyt.

Siinäpä siis häivähdys pinkkiä. Että niinku menikö tää homma nyt ihan sekoiluksi?!


EDIT:

Unohdin ihan, että tämän pinkkivillityksen keskellä hiuksenikin ovat muuttuneet hempeän vaaleanpunaisiksi. Tosin ne eivät ole sitä enää kauaa..

Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.

PUUTARHASSA

Yhtenä päivänä tällä viikolla Typyn nukkuessa rattaissaan kiertelin puutarhassamme kameran kanssa ihastellen kevään ihmeitä. Uuden alkua. Maasta työntyvä vihreys on lupaus kesästä ja saa vatsanpohjassa kutkuttamaan jännästi. Kauan odotettu kesä on jo melkein täällä ja olemme saaneetkin jo nauttia aurinkoisista ja lämpimistä päivistä. Toivotaan, että saamme niitä rutkasti lisää.

Viime keväänä ja kesänä puutarhanhoito jäi isosta mahasta johtuen ihan minimiin ja tuli tehtyä ihan pakolliset jutut. Näin taitaa käydä tänäkin vuonna sattuneesta syystä. Rikkaruohot saavat rehottaa vapaasti ja puutarhan kukkapenkit saavat kasvaa tänäkin kesänä umpeen. Oliskohan ensi keväänä ja kesänä jo helpompi keskittyä enemmän puutarhajuttuihin Typyn ollessa lähempänä 2-vuoden ikää vai saakohan silloin olla juoksemassa koko ajan neidin perässä ja viisveisata kaikesta muusta. Se jää nähtäväksi.

Mukavaa viikonloppua luvatuista sateista huolimatta!

Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.

KELLO KEITTIÖÖN

Sisustusrintamalla tapahtuu sentään edes jotain ja yritän saada kaikesta  vielä blogattuakin..

Itsetekemästäni marmorikellosta (vai olikohan se taas mies, joka sen lopulta teki:D) lohkesi pieni palanen ja se sai muutaman särön tipahdettuaan String pocket-hyllyn päältä. Jonkin aikaa se lojui keittiön pöydällä etsien paikkaansa ja lopulta totesin sen sopivan hyvin keittiön seinälle. Kimmokkeen tähän antoi Oblik-blogin "Kello keittiössä"-postaus. 

Minimalistinen kello sopii mielestäni hyvin keittiön astioita tursuavan avohyllyn rinnalle. 

Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.

SIMAA JA MUNKKEJA

Blogi on ollut lähes kuukauden hiljaa. Aikaa ja voimia ei ole yksinkertaisesti riittänyt blogille. Typy on nukkunut huonosti ja miehen aloittaessa kesäkauden työt, on tullut taas aika totutella uudenlaiseen arkeen. Lisäksi palasin tiistaina lähes viikon mittaiselta Saksan matkalta lasten kanssa. Ei, en ole lopettamassa bloggaamista, välillä on vain pakko ottaa hieman etäisyyttä ja kuunnella itseään. Aina ei vaan jaksa. 

Tänään matkan jälkeinen väsymys jo hieman helpottaa Typyn nukuttua melko hyvin viime yönä. Niinpä päätimme Pojun kanssa leipoa munkkeja vapuksi. Menemme aattona ystävien luokse kylään ja lupasin viedä munkkeja mukanamme. Toki kaupasta ostetut olisivat kelvanneet yhtälailla, mutta nyt oli jotenkin sopiva leivontafiilis. Minua hieman jännitti, nimittäin tämä oli elämäni ensimmäinen kerta munkkien paistossa. Hämärästi muistan lapsuudestani äidin "munkinpaistokikat" ja kun vielä opiskelin Kinuskikissan munkinvalmistusohjeet, uskoin onnistuvani ainakin välttävästi. 

Lopputulos: En onnistunut polttamaan taloamme ja  palovammoiltakin vältyttiin. Munkeista tuli herkullisia. Onkohan niitä enää huomenna jäljellä kyläänviemisiksi:D?!

Anoppi toi käydessään pullollisen tekemäänsä simaa, joten nyt on eväät kohdillaan vapun viettoon:P.

Hauskaa vappua!



Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.