6-VUOTIAS ESIKOISENI, IHANIN ISOVELI


Tiedättekö kuinka sydämestäni välillä kouraisee, kun katson esikoistani ja voin jotenkin kokea sen tuskan, jota hän on kokenut tullessaan isoveljeksi. Minun ihana vastikään 6-vuotta täyttänyt esikoiseni, josta on vasta viisi kuukautta sitten tullut isoveli pienelle pikkusiskolle. Hän niin toivoi pikkusiskoa, mutta ei varmasti voinut aavistaakkaan, mitä se oikeasti tarkoittaa. Kuinka se saattaa horjuttaa hänen elämäänsä rankastikin ja minkälaisen kilpailuvietin ja mustasukkaisuuden se herättää hänen sisällään. Kuinka paljosta hän onkaan tässä lyhyessä ajassa joutunut luopumaan. Äidin ja isän jakamattomasta huomiosta, äidin ja isän aina hänelle vapaana olleesta sylistä, vain hänelle tarkoitetusta pienestä kolosta sängyssä äidin ja isän välissä. Nyt hän joutuu jakamaan tämän kaiken jonkun toisen kanssa. Kaiken tämän lisäksi pikkusiskon tulo on tuonut mukanaan väsyneen, välillä aivan liian pienistä hermostuvan äidin. 

Mutta miten hienosti hän onkaan lopulta ottanut omakseen isoveljen roolin ja kuinka hänen silmät ovat täynnä rakkautta, kun hän katsoo pikkusiskoaan. Näin pienessä ajassa on pikkusiskosta tullut yksi maailman rakkaimmista ihmisistä hänelle. Pikkusisko on niin rakas, että häntä on ihana pitää välillä tyynynä ja taputtaa vähän liian kovasti hänen vaippapyllyään (vaippa siis kuulemma toimii suojakilpenä eikä taputus satu).  Niin rakas, että häntä on ihanaa raahata pitkin lattiaa kauemmas, kun hän liian kovaa vauhtia kierien lähestyy legorakennelmia. Niin rakas, että päätä silitetään ja taputetaan aina sen verran lujasti, että lopulta kuuluu parahdus. 

Niinhän se on, että rakkaudesta se hevonenkin potkii. Eikä se tähän lopu, vaan varmasti on vielä tulossa vaikka ja mitä. Muistan hyvin kuinka oma, itseäni seitsemän vuotta vanhempi isoveljeni muun muassa laittoi barbieni mikroaaltouuniin. Enkä kyllä yhtään ihmettele, sillä saatoin olla jonkin verran ärsyttävä pikkusisko:D. Ja olen sitä ehkä vähän vieläkin;). Puhumattakaan siitä, mitä kaikkea tein itse pikkusiskollemme. Ja kyllä, hän on jossakin määrin ärsyttävä aina välillä edelleen;). (Rakas siskoni, tiedän että luet tämän. No hard feelings:).) 

Mites teillä, ovatko pikkusisarukset rakkaita, mutta ehkä myös vähän ärsyttäviä?


Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.
Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.

Ei kommentteja